[på svenska]

 

Onko sinulla värisevä kannibaali kotinurkilla?

Kun vaaksiaishämähäkkiä häiritään, siitä tulee verkossaan lähes näkymätön. Se värisyttää ruumistaan niin nopeasti että ääriviivat sumentuvat, samalla pitäen tiukasti kiinni seitistään. Samanlaista ”näkymättömäksi” muuttumista tavataan myös eräillä ristihämähäkkien heimon lajeilla, mutta vaaksiaishämähäkki on mestari lajissaan: erittäin ohuet ja pitkät jalat tekevät näkymättömyystempusta entistä vaikuttavamman.

Vaaksiaishämähäkki (Pholcus phalangioides) on tulokaslaji Suomessa. Ensimmäinen havainto tehtiin vuonna 2000 (Terhivuo 2002), ja toistaiseksi siitä on parisenkymmentä löytöä maan etelä- ja lounaisosasta. Laji on leviämässä pohjoiseen Euroopassa, luultavasti ihmisten kuljettamana.

Meillä vaaksiaishämähäkki elää sisätiloissa. Sen voi löytää esimerkiksi kylpyhuoneista, kellareista, kasvihuoneista ja varastotiloista, joissa se kutoo epäsäännöllisen verkkonsa katonrajaan tai huoneen nurkkaan. Siellä se oleskelee selkä alaspäin ja vaanii pieniä hyönteisiä ja muita hämähäkkejä. Jos ravintotilanne on heikko, se voi syödä myös lajitovereitaan.

 

 

Kuten yleensäkin hämähäkeillä, naaras on kookkaampi kuin koiras: naaraan ruumis kasvaa jopa 10 mm mittaiseksi, ja raajat ovat sitä 5-6- kertaa pidemmät. Kapea vartalo on vaalean harmahtava ja selkäpuolella on tummempia kuvioita. Hämähäkki näyttää usein melkein läpikuultavalta. Se muistuttaa ulkonäöltään vaaksiaisia ja lukkeja; mutta kahdeksansilmäisellä vaaksiaishämähäkillä vartalo on jakautunut kahteen osaan hoikan vyötärön ansiosta, kun taas lukeilla on yksiosainen ruumis ja vain kaksi silmää selkäpuolen silmäkyhmyssä. Lisäksi vaaksiaishämähäkki on useimmiten pyyntiverkossaan, mutta lukit eivät kuulu varsinaisiin hämähäkkeihin eivätkä kudo seittiä.

 

 

Vaaksiaishämähäkkinaaras käyttää seittiään myös muniensa kiinnittämiseen rykelmäksi, jota se kantaa leuoissaan kunnes munat kuoriutuvat. Naaras voi elää monivuotiaaksi, kun taas koiras elää vain vuoden. Kun koiras kosiskelee naarasta, se värisyttää naaraan verkon seittiä, ja parittelun jälkeen koiras pysyy naaraan läheisyydessä kuolemaansa saakka.

 

 

Koska tästä tulokaslajista on Suomesta vielä vähän havaintoja, pyydämme yleisöltä apua. Mahdolliset vaaksiaishämähäkkilöydöt, mukaan joko valokuva tai näyte, pyydetään lähettämään tietoineen (paikka, aika, löytäjä, mahdollisesti hämähäkkien lukumäärän arvio):

● Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (eläinmuseo) Helsingissä (timo.pajunen (at) helsinki.fi) tai postitse: PL 17, 00014 Helsingin yliopisto tai

● Turun yliopiston eläinmuseoon (seppo.koponen (at) utu.fi) tai postitse: Eläinmuseo, 20014 Turun yliopisto

 

 

Kirjallisuutta

Koponen, S., Pajunen, T. & Fritzén, N.R. 2013: Atlas of the Araneae of Finland. – Finnish Expert Group on Araneae
Terhivuo, J. 2002: Pholcus phalangioides (Fuesslin) (Araneae, Pholcidae) – a synanthropic spider established indoors in southern Finland. – Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 78: 9-12.
Neiman, E-L. & Isaksson I. 2005: Dallerspindeln – ny nätoperatör i Mälardalen. – Fauna och Flora 100(1): 46–49

(teksti: S. Koponen & I. Österblad, valokuvat: N. R. Fritzén)

 

Vuoden hämähäkki 2013